My visa is done!

En oo taas vähään aikaan kirjotellu tänne, kun on ollu vaihtarijuttujen lisäks mielessä myös paljon muuta. Oon viettäny lepposaa ja mukavaa kesää; ollu siis kotona, nähny kavereita ja yrittäny nauttia tästä välillä jopa turhan lämpimästä epäsuomalaismaisesta säästä. Paras esimerkki tosta jälkimmäisen nauttimisesta oli varmaan pari päivää sitten, kun istuttiin Julian kanssa lähemmäs tunti KUUMASSA bussissa, jossa OLI LÄMMITYS PÄÄLLÄ! Ei toki ollu ihanaa päästä ulos siitä tappokoneesta! (Joo ja katotaan, niin mulla tulee ikävä noita busseja siellä kaukana, kun ei oo julkista liikennettä. Ehkä mä sit sen vuoden jälkeen osaan arvostaa noita HKL:n bussikuskeja, jotka AINA OSAA käyttää ilmastointia). Mutta toi oli vaan huono ja ärsyttävä juttu, joka jäi mun mieleen. Oikeesti ihan vilpittömästi tykkään lämpimästä tosi paljon ja oon ilonen, että Suomessa vihdoin on tämmösiä säitä!













































Mulla meni synttäritkin tossa viikko sitten, ja nyt oon sitten virallisesti aikuinen (ainakin niin kauan kun oon vielä täällä Suomessa eli sen jonkun kuukauden, sitten musta tulee taas lapsi tai nuori tai jotain, ja oon kyllä ihan ilonen siitä, koska en oikeen pysty kuvittelee itteeni aikuisena, vielä!)



Maanantaina mulla oli vihdoin viisumihaastattelu ja vaikka niin monesta paikasta olin lukenu ja kuullu, ettei sitä kannata jännittää eikä hermoilla, niin kyllä mä silti vähän sitä jännitin, ja ihan turhaan! Paikalle sinne oli tosi helppo löytää, ei ollu missään monien pikkuteitten seassa vaan ihan helpolla ja näyttävällä paikalla. Siinä edessä piti sitten jonkin aikaa odotella ennen ko semmone virkailijamies tuli tarkistaa passin ja sen viisumihakemuksen vahvistussivun. Sitten piti taas odotella pari minuuttia, kunnes se sama virkailija pyys sisälle, missä oli semmonen samanlainen turvatarkastus kun lentokoneeseen mentäessä (eli piti ottaa vyö pois ja laittaa se ja paperit laukun kanssa semmoselle hihnalle, josta ne meni läpivalasukoneen läpi ja ite piti kävellä kans metallinpaljastimen läpi). Laukku piti sitte jättää siihen odottamaan ja vaan paperit sai ottaa mukaan. Siitä mut laitettiin sitten ulkopuolella olevalle penkille pariks minuutiks taas odottelemaan, kunnes sieltä tuli taas joku vartija ja yks toinen vaihtariks lähtevä tyttö, ja se vartija saatto meijät sinne ite haastatteluhuoneeseen. Siellä me sit ootettiin joku kaks tuntia ja tutustuin muihin vaihtariks lähteviin, kunnes mut vihdoin pyydettiin siihe tiskille, missä piti antaa kaikki paperit ja passi ja kirjattu kirjekuori. (Mullahan kävi siinä sitten semmonen moka, että blondi kun oon, luulin, että kirjattu kirjekuori on vaan tavallinen kirjekuori, johon ite on kirjottanu osotteen ja laittanu postimerkit valmiiks, ja annoin sitten sen, mutta eipä toi näköjään haitannu ku ne sano, että se on ok ja otti sen). Ton jälkeen multa otettiin sitten heti perään sormenjäljet joka sormesta, eka vasemmasta, sitten oikeesta kädestä ja vikaks peukaloista. Sitten piti mennä taas odottelemaan ja meni joku puolisen tuntia varmaan kun se nainen sieltä sitten kutsu mut semmoseen kopperoon. Se oli sitten se ns. haastattelu, jos sitä nyt semmoseks voi sanoa, kun se kysy multa vaan, että tiedänkö vieläkään, minnepäin oon menossa, sitte mitkä on mun lempiaineita koulussa, oonko toivonu mitään minnepäin USA:ta haluisin ja että mitä urheilua haluisin vuoden aikana harrastaa. Sitte hää vaa selitti, että lähettää viikon/parin sisällä paperit, passin ja viisumin tulemaan ja sit sainki lähteä. Koko juttu siis kesti kokonaisuudessaan yli kaks tuntia, mutta ite haastatteluun ja noihin meni varmaan vaan joku 10-15 minuuttia, ja kaikki haastattelut ja sormenjälkien otot sun muut oli englanniks, mutta kyllä siinä tyhmempikin pärjäis. Siitä sitten piti taas oottaa vartijaa, joka saatto maks. viis ihmistä kerrallaan takas sinne aulaan, josta sai sitten laukun takasin ja sit sai vaan lähteä.
















Selitin ton nyt ihan kokonaisuudessaan, vaikka tosi monet sen on jo omassa blogissaan tehny, mutta eihän tota oo pakko kenenkään lukea, jossei jaksa :) Sen viisumin sain tänään postissa ja voitte vaan kuvitella, kuinka helpottunu olin kaiken ton kirjattu kirje -sählingin jälkeen, kun monet vaan pelotteli, että joku vielä varastaa ja ottaa itelleen ne, kun tulee normipostin mukana, mutta loppu hyvin ja kaikki hyvin! Nyt mulla on viisumi ja kaikki paperijutut melkein kunnossa, Kelalle pitäs saada yks kaavake vietyä, mutta muuten, pitää vaan hommata enää tuliaiset ja ois kiva saada tietää se perhe vihdoin!! :D Nyt Julia kuitenkin kiittää ja kuittaa :)

Something

Tänään on ollu harvinaisen väsyny ja tylsä päivä. En oo jaksanu tehä mitään. Tuntuu ku koko päivä olis vaan leijaillu mun ohi ilman, että oon tehny mitään. Oon vaan istunu, tuijottanu tv:tä ilman, että oikeesti ajattelen sitä, mitä sieltä oon katsomassa. Oon vaan ollu koko päivän tekemättä mitään, koska jo pelkkä ylös nouseminen on tuntunu silkalta mahottomuudelta. En tiedä, johtuuko se tästä ilmasta vai siitä, että oon ihan uupunu, kun oon ollu koko tän viikon vahtimassa lapsia vai mistä. Se lasten vahtiminen oli tosi hauskaa ja niitten kanssa oli mukava tehä kaikkea, mutta kyllä se vei voimiakin. Ajattelin nyt kuitenkin tän päivän päätteeks ottaa itteeni niskasta kiinni ja tehdä jotain enemmän tai vähemmän hyödyllistä, ja aattelin tehä nyt tämmösen kuvakyselyn, jonka aika moni muukin on tehny ja joka multa oli jääny välistä.

1. Millaisessa ympäristössä haluaisit asua?














2. Millaisen lemmikin haluaisit?


















3. Unelma-ammattisi?
















4. Tämänhetkinen olo?


















5. Tämänillan suunnitelma?


















6. Mitä teet seuraavana viikonloppuna?
















7. Mitä teit ennen tätä kyselyä?












8. Kesän 2010 tuleva kohokohta?

Mökkeilyä

Mökkireissu meni kivasti. Lähin siis 5.7. maanantaina aamulla junalla Tikkurilasta kohti Joensuuta. Matkan piti kestää neljä tuntia, mutta kun lasketaan yhteen VR:n temppuilut ja mun tuuri, oli tiedossa varmasti pitempi matka, ja niinhän siinä kävi, että siellä oli jotakin ratakorjaustöitä ja ratakorjauskone jääny raiteille jumiin ni mentiin sitten jonkun matkaa aika pitkään puolella nopeudella ja jossain vaiheessa pysähdyttiin ihan kokonaankin. Mutta hyvin pääsin perille, vaikka melkeinpä tunnin myöhässä! Mutta eipä tuo nyt kovasti haitannu. Joensuussa mua vastassa oli mun kirjekaveri Emilia, jonka luo menin yheks yöks. Ja pitää sanoa, että ainaski minu mielest meillä oli tosi hauskaa! Oteltiin PALJON kuvia, kierrettiin melkein varmaan koko Joensuun keskusta läpi, käytiin uimassa, juteltiin, leikittiin niitten koiran kanssa, syötiin tosi hyviä ruokia ja kaikkea tuommosta. Niin ja nähtiin semmone hirveen iso kuollu kala, jota varikset söi :s









Seuraavana päivänä siitä tuli porukat hakee minuu Emilialta ja lähettiin kohti Ilomantsia, mistä oltiin vuokrattu mökki. Muut oli menny sinne jo viikkoa aikasemmi. Siellä olin sitten neljä päivää, uitiin, pelailtiin, katottiin kaikki maholliset leffat ja sarjojen tuotantokaudet läpi, käytiin Kiteellä ja Kolilla ja tuommosta lande-elämää vietettiin siellä korvessa. Ei ollu ees nettiä, haha :D Mutta oli ihan kiva mökkeillä vielä ennen reissua, vaikka vähän tylsää kyllä aika ajoin oli.



























































On outoo, ku moni USA:han lähtevä lähtee jo nyt ihan pian heinäkuun lopulla! Itellä miulla oli melkeen unohtunu koko vaihtoon lähtö viikon ajaks tai no ei ny unohtunu, mutta siirtyny taka-alalle ja pia mieki sitte lähen! En vaan voi käsittää sitä, että aika on menny näin nopeesti! Enää reilu kuukaus! STS:ltä tuli e-mailia, jossa sanottiin, että viimestään 31.8. saa tietää perheen ja muut eli siis se neljän päivän varotusaika, kun viimenen lähtö on 4.7.! Tuntuu vaan niin epätodelliselta, kun ei tiedä mitään!

xoxo, julia

Answers

Olin aatellu aluks, että vastaisin näihin kaikkiin kysymyksiin vasta tulevan mökkireissun jälkeen, jos niitä siinä ajassa olis ehtiny kertyä enemmän, mutta mun oli ihan pakko saada kirjottaa jotain tänne blogiin vielä ennen kun maanantaiaamuna lähden kohti Joensuuta. Toinen syy, miks halusin tänne kirjottaa jo nyt, enkä vasta mökkireissun jälkeen oli mun eiliset partyt, jotka nimesin aikasiks synttäreiks/läksijäisiks. Oikeet synttärit mulla on vasta parin viikon päästä 24.7. ja läksijäisiäkin tuun varmaan viettämään vielä paremmin just ennen lähtöä, jos sen sais tietää vähän aikasemmin ku neljää päivää ennen ._. Mutta mulla oli siis hyvä sauma pitää pikkupartyt, kun porukat lähti jo viime sunnuntaina sinne möksälle, ja meillä oli näin ollen käty eli kämppä tyhjänä :D






























Mutta, jottei tää nyt menis pelkäks löpinäks niistä bileistä, alan vastata teijän kysymyksiin. Niitä tottakai saa ja pitääkin lähettää vielä tänkin jälkeen ihan mihin postauksiin ite tahtoo (helpoin on laittaa uusimpaan, niin huomaan varmasti), mutta toi oli nyt vaan tämmönen kysymyksille erityisesti suunnattu postaus.

Mitä oot ajatellut viedä tuliaisiksi?

Oon miettiny tuliaisia aika paljon lähiaikoina, mutta sitä vaikeuttaa aika paljolti se, etten tiedä yhtään, millaiselle perheelle niitä oon viemässä, kuinka monelle tai minkä ikäsille. Yks, minkä oon jo päättäny viedä, on meidän koulun kuoron levy. Olin ite siinä kuorossa nyt ja viime vuonna ja siitä saa jonkunlaisen käsityksen suomalaisesta kuoromusiikista ja ite ainaski tykkään tosi paljon niistä lauluista, siinä on sekasin vähän eri tyylisiä musiikkeja ja kuulee suomen ja englannin lisäks myös jotakin afrikan kielistä musiikkia. Toinen, mitä oon aatellu viedä, on joku Suomesta kertova englannin kielinen kirja. Vaikkapa sit se Tatun ja Patun This is Finland, pitää kattoa vielä. Sitten oon ajatellu tehdä jonkinnäköstä kuvakollaasia Suomesta, ympäristöstä, vuodenajoista, musta ittestäni ja mun elämästä täällä, mutta saa nyt nähdä, ehdinkö toteuttaa tota, vai jääkö seki vaan haaveeks. Juustohöylät, Marimekko, Muumimukit ja kaikki muukin tommonen on kyllä käyny monesti mielessä ja Suomi-paidat jokaselle ois musta kans aika hauska, mutta riippuu vähän perheen koosta sitten. Ja yks ehdoton on tietty Fazerin suklaa ja salmiakkiakin aattelin viedä ihan vaan nähäkseni niitten ilmeet, kun ne maistaa sitä :DD

Mitä odotat eniten vuodelta?

Odotan mun vaihtovuodelta itseasiassa tosi paljon. Odotan, että opin uuden kulttuurin, että saisin paljon ystäviä, joita voisin nähdä vielä vuoden jälkeenkin, että mulla olis ihana isäntäperhe, johon pitäisin yhteyttä, että oppisin englantia niin, että siitä tulis mulle ihan sujuva kieli, että tää vuos olis kokonaisuudessaan jotakin, mitä en vaihtas mistään hinnasta pois, että voisin suositella vaihtoon lähtemistä ja laittaa ehkä tulevat omatkin lapseni vaihtoon, jos ne sitä haluuvat, sitä että pitäisin yhteyttä myös tänne Suomeen ja että joku muukin, ku mun perhe odottas mua täällä, kun mä palaan. Mutta tällä hetkellä kaikista eniten mä odotan sitä, että astun ulos lentokoneesta ja tajuan, että tässä tämä nyt on, mun vaihtovuosi.

Mitä pelkäät eniten?

Mun pahimpia pelkoja vaihtovuoteen liittyen on ehkä just se, etten sais yhtään semmosta kunnon kaveria, ystävää, jolle vois puhua ihan mistä vaan. Sit kans se, miten mä osaan kommunikoida ja puhua kaikkien kanssa, kun mun enkku ei todellakaan oo ihan sieltä vahvimmasta päästä. Siellä koulussa pelkään ehkä just sitä, etten ymmärrä. Odotuksen ohella pelkään myös ensimmäistä koulupäivää, sitä miten asettaudun sinne. Tiedän kuitenkin, että tosi monet näistä mun peloista on aika turhia, ja selviydyn kaikesta, kuhan ite uskon ja teen parhaani sen eteen. Pahin pelko mulla kuitenkin on, että jostain kumman syystä en pääsiskään lähtemään.

Kuinka hyvin osaat englantia?

En oo koskaan osannu englantia mitenkään hyvin. Ala-asteella inhosin koko kieltä, siinä vaan oli jotain mistä en tykänny, vaikka muuten tykkäsin koulusta tosi paljon. Ehkä just se, että se oli mulle vaikeeta, ja on kyllä edelleen, vaikka nykyään siitä oikeesti tykkäänkin ja haluaisin oppia. Oon vaan aina ajatellu, että on ne kieli-ihmiset ja ne matikkaihmiset ja sit no jotkut on jotain siltä väliltä, mutta mä ite löydän itteni selvästi sieltä matikan puolelta. Haluisin kuitenkin rikkoa sen rajan ja toivon todella, että mä oppisin kunnolla englannin kielen ton vuoden aikana.

Missä haluaisit käydä Jenkeissä?

Jos saisin ihan oikeasti päättää niin haluisin käydä kaikkialla, haluisin nähä kaikki paikat koko maasta, mutta se tuskin on mahollista, ainakaan nyt tän yhen vuoden aikana, joten realistisesti sanoen vois sanoa, että niin monessa paikassa kun vaan mahdollista. Erityisesti haluisin käydä New Yorkissa, Phoenixissa, Chicagossa, Seattlessa, San Diegossa, Las Vegasissa ja Honolulussa. Haluisin käydä myös uudestaan Los Angelesissa, San Franciscossa ja Pismo Beachilla kattomassa mun edellistä host perhettä Mikea ja Jania. Osavaltioista eniten mua kiehtoo Washington, Oregon, Idaho, Nevada, California, Arizona, Ohio, Florida, South- ja North-Carolina, Maryland, Virginia, West-Virginia, New York sekä New Jersey. Valinnanvaraa siis löytyy, mutta kyllä mä varmasti oon ilonen, minne sitte pääsenkin!

Onko mitään, missä ehdottomasti haluaisit käydä Jenkeissä?

Mulla on yks unelmapaikka, jossa haluisin ehdottomasti käydä, ja se on Hawaii. Ja toinen, missä en oo vielä kayny, on New York, jasit kans FLORIDA. Mun on pakko päästä joskus käymään Floridan Disney Landissä! :)

Haluaisitko muuttaa joskus pysyvästi asumaan ulkomaille?

Oon miettiny tätä ja ainaki tällä hetkellä musta tuntuu, että Suomi on loppujen lopuks kuitenki paikka, jossa haluan asua. Mieli voi tietty muuttua, mutta ainakin toistaseks on Suomi vielä mun kotimaa.

Jos haluaisit, niin mitkä maat olisivat tällä hetkellä vaihtoehtoina?

Jos joskus muuttasin jonnekin muualle ku Suomeen, ni USA:han tai Ruotsiin luulisin. Italiassa, Saksassa ja Ranskassa on myös aina ollu musta jotakin kiinnostavaa.

Mikä sai sinut alunperin ajattelemaan vaihtoon lähtemistä?

USA on tosi kauan kiehtonu mua, en muista enää oikein, mistä se alko, mutta jotenkin mun on aina ollu pakko päästä sinne. Pari vuotta sitten mietin vaihtoehtoja, miten sinne pääsisin. Vaihtovuoskin kävi meilessä, mutta tuntu jotenki tosi pitkältä ajalta. Päädyin sitte jotenkin valitsemaan kielikurssin, ja lähdin kuukaudeks ilman ketään tuttua kielikurssille Pismo Beachille, Californiaan. Se kuukaus oli varmast yks mun parhaista kokemuksista ja koko se elämä siellä sai mut taas sieltä lähettyä ajattelemaan palaamista USA:han. Mietin paljon vaihtovuotta ja sitä, oonko liian vanha jo, kun yleensä vaihtoon lähdetään heti yläasteen jälkeen tai vielä yleisemmin lukion ekan vuoden jälkeen. Mutta tosta se kuitenkin alko.

Oliks USA alusta alkaen se paikka minne halusit mennä vai oliks muitaki?

Tähän on helppo ja lyhyt vastata, että oli. Jälkeenpäin oon miettiny enemmän muitakin, mutta emmä silti vaihtas tota!

Millanen ois just sun ihanne perhe, niinku kaikilt osa-alueilt esim. et oisko sisaruksia, kummatki vanhemmat, eläimiä, mis asuis ja millanen asumusmuoto you know? =D

Mulla on monenlaisia ihanneperheitä, mutta yks ehkä ihanin olis, et olis molemmat vanhemmat, sit saman ikänen tai pari vuotta vanhempi/nuorempi tyttö ja sit joko iso-/pikkuveljiä tai siskoja tai molempia. Toisaalt en tiiä, oisko paras, et ei ois just samanikästä vois iha hyvi olla, ettei ois lapsii olleskaa, must vaa tuntuu, et oon tyytyväine melke kaikkee :D ja no eläimii vois olla jotai, mut ei liikaa tai emmä tiiä, neki mulle ois et oon tyytyväine kummi vaa ja asuinpaikast haluisin asuu jossaki noist osavaltioist, joit listasin tuol jossai aiemmas kysymykses. Toisaalt ois ihana joku Arizona, ku ois nii lämpöst, ah rakastan lämpimii säit! Mut toisaalt ei ois mikää Suomen tyyppine ilmastokaa yhtää paha, ku on tottunu ja vautsi ne maisemat, mitä sit varmast näkee! Asumusmuodoist paras ois minust omakotitalo, ku oon melke koko elämäni asunu tämmöses, jaa ois ihana asuu jossai rannan vieres, mut taitaa olla va unelmointii, haha. Toisaalt pieni paikka ois tosi jees ni ainaski kaiki tuntis kaikki, mikä on must tosi kiva, mut isos paikas on sit taas omat viehätyksensä. Elii miulle kelpaa melkeenpä mikä vaa!

Ootko ikinä katunu tai onks sua harmittanu et lähet vaihtoon?

Aina välillä hetkittäin tullu semmosii pienii mietteit, et miks mä oonkaa lähös, ku mullon kaikki asiat ni hyvi tääl. Varsinki, jos on tapahtunu jotai tosi kivaa liittymättä vaihtoo lähtemisee ni on välil kirpassu, mut useimmite oon vaa ollu tosi tosi innoissani!

Ootko suunnitellu yhtää mitää, et mitä kurssei ottasit pakollisen enkun & historian lisäks?

Oon mä jotain miettiny ja ainaski jotai urheiluu ni kompensois vähä niit vaihtarikiloi :D ja sit haluisin tosi paljo liittyy johki drama clubii, jos vaa mahollisuus ja sit kuoro ois kans tosi jees, ku oon 6-vuotiaast sitä harrastanu, et jotai tämmöst rentoo ja sit kans jotai matikkaa ois kiva, ku emmä voi vuotta eros olla, vaik vaihoinki lyhyee ;) mut kattoo niit sit siel, ku siel varmaa on kaikkie tavalliste lisäks myös kaikkee uutta ja mielenkiintost!

Nyt on sitte vastattu kaikkii teijä tähäastisii kysymyksii, ja aika kaua meni, vaikkei se lista näyttänykää ni pitkält :o Mut kiitos ja kumarrus kysymyste lähettäjille ja toivottavasti näist on jotai hyötyy ja saitte vastaukset haluamiinne. Saa kysyy lisää! =)

Laitan tähän loppuun viel pari kuvaa yhdestä ihanasta paidasta, jonka yks mun kaveri Jenni teki mulla synttäri/läksijäislahjaks. Vielä ei oo sydän täynnä, mutta oottakaapa vaan sit ku on! :D