Kuvia =)

Sanotaan, että kuvat kertoo enemmän ku tuhat sanaa. Arjen lisäks näihin kahteen ja puoleen viikkoon on mahtunu paljon kaikkea, enkä millään oo pystyny ottaa kaikesta mahollisesta kuvia, mutta tässä on jotain..

Everything isn't so big in the US!

Yleensä kaikki Amerikassa tuntuu isommalta ja näyttää isommalta, mutta tähän tulee kyll tässä kohassa poikkeus. Mulla oli tänään eka päivä koulua täällä ja se koulu on PIENI! Koko koulussa on yhteensä alle 100 oppilasta ja luokkia on 6-12!! Oon ite senior eli 12th grade ja meitä on enintään 20, ja meistä vaan joku enimmillään 5 on aitoja amerikkalaisia ja kaikki loput vaihtareita! Saksalaisia on ainaski neljä, kaks ranskalaista, hollantilainen, brasilialainen, italialainen, espanjalainen, kiinalainen ja vaikka mitä! Kunnon vaihtarikoulu! Ei siinä muuten mitään, mutta kun se on ehkä vähän liiankin pieni mun makuun. Onneks nää tyypit, joita siellä on on tosi mukavia ja mulla on onneks niitä kirkkokavereitakin :)





Toinen juttu on, että meillä on KOULUPUVUT! (Niistä myös joutu maksaa kivan summan...) No joo, ennemminki vaan koulupaidat ja tarkka pukukoodi, koska alaosan pitää olla khakin värinen ja mielellään yltää polviin. Onneks näissä ei olla kovin tarkkoja lukuunottamatta sitä, että paita on aina pidettävä housuissa silleen sisällä, en tiedä mistä toikin johtuu...

Sitten on vielä se, että meijän koulussa ei oo yhtään URHEILUA! Mutta onneks voin ehkä mennä tohon läheiseen toiseen kouluun, jota kaikki ne mun kirkkokaverit käy.. Mut niin, muuten koulu on tosi kiva. Opettajat on mukavia ja mulla on kivoja aineita ja oppilaat on kivoja :) eikä ne koulupuvut niin kamalat oo :D

Meillä on A ja B -päivät silleen että ma, ke ja pe on A ja ti ja to B. Mun lukkarit on tämmöset:

A-päivät:
1. Algebra 2
2. Human Anatomy
Lunch
Club (en tiedä vielä mihin meen ku en muista niitä, mutta 45min)
3. Grade 11/12 History
4. Grade 11/12 English

B-päivät:
1. Art and Music History
2. H.S. Goverment/Economics
Lunch
Club (olin kitara clubissa, mutta en oikeen innostunu ja sit ois japani tai leffat, mut taidan mennä study halliin eli tekee läksyi :--DD)
3. Speech and Debate/Senior Project (kirjotetaan 6-10 -sivunen juttu, jostakin ite valitsemasta aiheesta)
4. Drama

Koulu alkaa 8am ja loppuu 3.30pm, oikeesti se loppuu jo 3.15pm, koska siinä on varattu 15min siivoustauko (en tiedä miks :o) ja ennen puolta ei saa lähteä. Koulussa on metalliset kalterit ja joku kämänen lasten leikkipaikka. Mulla tulee siitä paikasta mieleen joku hirvee sisäoppilaitos, mutta onneks se ei ihan oo sitä.

Koulusta saa ostaa lounaan, mutta tulee pitemmän päälle tosi kalliiks, ku maksaa jonku 2-4 dollarii per päivä ja se ruoka! Hyi! Joka toinen päivä pizzaa ja joka toinen päivä mäkkäriruokaa, joo ei kiitos, joten otan ihan eväät! :D

Mutta onneks mulla on ihana perhe niin toi koulu ja noi tyhmät jutut siellä ei haittaa niin paljoa ja jos pääsisin johkin urheilee ni oisin tyytyväinen! :)

Kirkko ja paljon uusia kasvoja ja nimiä

Menin tänään ekaa kertaa kirkkoon näitten kanssa. Dian ja Eckart on mormooneja ja molemmat tosi uskonnollisia. Välillä tuntuu vähän oudolta rukoilla ennen lämpimiä ruokia, mutta kyllä siihen on jo vähän tottunu. Ekalla kerralla olin ihan että whaat, kun olin alkamassa jo syömään ja Eckart sanoo,että rukoillaan :D



Mormoonit kerää rahaa köyhille viettämällä joka kuukauden ekana sunnuntaina paastoa, silleen että ei syödä kun kaks ateriaa päivässä, ja tänään oli syyskuun eka sunnuntai eli paastopäivä. Mun ei tosin olis tarvinnu paastota, enkä mä silleen paastonnukaa ku söin aamulla muroja, mutta ei mulla ollu nälkä ennen ku sitte illalla ku mentiin näitten tuttujen luo syömään.

Puol yhen aikoihin mentiin kirkkoon ja se oli jotain ihan erilaista, mitä olin kuvitellu. Kaikki oli tosi mukavia niinkun kyllä Suomessakin, mutta kaikki myös tuns toisensa ja tervehti ja jutteli. Se messu oli jotain ihan erilaista ku luterilaisessa kirkossa. Se pastori luki jotain siinä aluks ja laulettiin ja rukoiltiin. Ehtoollinen jaettiin samalla tavalla kun kolehti kerätään ja se leipä oli pehmeetä vaaleeta leipää ja viinin sijasta oli vettä, koska mormoonit ei juo alkoholia, ei tupakoi, ei käytä mitään huumeita eikä juo kofeiinia, tai riippuu tietty itestä miten näitä noudattaa, mutta yleensä mormoonit ei juo ees kahvia, tee ja kaakao saattaa olla poikkeuksia. Semmoset 10-12-vuotiaat pikkupojat jako sen ehtoollisen ja se oli niin oudon näköstä ku kaikilla oli niin siistit vaatteet päällä. Tän jälkeen taas laulettiin jotain ja sitte tuli paastosunnuntain erikoisuus, jossa jokanen joka halus sai mennä puhumaan jostakin mitä on tajunnu/huomannu, ja oikeesti varmaan 30 ihmistä vähintään meni sinne eteen puhumaan, ja osa niistä oli myös lapsia ja nuoria! Niin outoa!

Messun jälkeen tapasin mun ikäsiä nuoria ja meillä oli semmonen oppitunti. En enää muista mistä se oli, jostain profeetoista, mut sitä oli välillä vaikee ymmärtää, ku luettii siitä niitten siitä pyhästä kirjasta ja ne puhu nii nopeesti, mut joku J:llä alkava joka oli kalan vatsassa ja sit joku Micha kai? Anywhere sen jälkeen mentiin laulamaan ja lukemaan joku juttu naisporukalla, minkä jälkeen oli taas semmonen ns. nuorten naisten oppitunti. Siinä oli erilaisia esimerkkitapauksia, ja piti miettiä, miten mormoonin pitäs niissä tapauksissa käyttäytyä ja mitä sen pitäs kuunnella ja totella. Sain myös kutsut joihinki juttuihin, ainaski oli joku shoppailupäivä! ja sit semmosen kalenterin, missä oli mitä on millonkin.

En tiiä, noi on tosi ystävällisiä ja mukavia eikä mulla oo mitään niitten uskontoa vastaan, ja sitä kautta sain jo muutamia kavereitakin. Oltiin Lexin isovanhempien luona tänään syömässä ja tutustuin siihen jo paremmin ja myös Natalineen ja Beccaan siellä :) Ja käytiin Lexin, sen isoisän, Dianin ja Eckartin kanssa tervehtimässä saksalaista vaihtaria, Jennyä, joka asuu Lexin lähellä. Oli tosi kiva tavata oman ikäsiä ja keskiviikkona nään ainaski Lexin taas jossain kirkkojutussa ja suunnitelttin, että mentäs yhessä Grand Canyonille joskus!!

Illalla meillä oli käymässä Dianin kavereita ja sen yhen tyttö mua vähän vanhempi Nancy, jonka puhelinnumeron sain. Ja ne kutsu mut sen Nancyn isosiskon häihin!! :o Ihan tosta noin vaan, ne sano, että mun pitää kokea amerikkalaiset häät ja mikäs siinä, musta on ihana päästä häihin ku en oo koskaan semmosissa ollu!

Tiistaina alkaa koulu. Harmi että kaikki ne mun kirkkokaverit ym käy tota eri koulua, semmosta normaalimpaa... ja mä meen johki yksityiskouluun! :DD No mut enköhän mä sieltäki saa kavereita! :) Looking for that!

Ollaan nyt parina iltana pelattu semmosta numeropeliä ja se on tosi hauskaa. Täällä menee siis paremmin ku hyvin!

Julia

Taalla ollaan!

Nyt ma sitten istuskelen taalla lampimassa Arizonassa, onneks sisalla on sopivan viilee, kun tuolla ulkona on aikas KUUMA! Mutta kylla siihen varmasti tottuu ja syyskuussa pitais alkaa viilenemaan :)

Lennot meni hyvin. Mita nyt mut otettiin Lontoossa tutkittavaks, laukku pengottiin lapi ja kaikki.. ja Chicago-Phoenix -lento oli monta tuntia myohassa myrskyn ja ruuhkan takia. Siella vaan koneessa ooteltiin joku yli 2h ennen ku paastii lahtemaan.. Mutta meilla oli tosi kiva suomalaisporukka, joka pysy kasassa siis Chicagoon asti ja kaikki paikat loyty hyvin! Lontoossa tavattiin sitten muutkin eurooppalaiset samaan aikaaan lahtevat STS-vaihtarit ja lennolla juteltiin paljon ranskalaisten kanssa, ja yks niista ranskalaisista, Rafael tulee mun kanssa samaan kouluun taalla ja asuu kai jossain taalla lahella! :) Tosi kiva, etta koulussa on ainaksi yks vaihtari mun lisaks. Viela en tiia, tuunko olemaan senior, junior vai mika, mutta tiistaina alkaa koulu, koska maanantaina taalla on joku vapaapaiva, kun vietetaan jotain juhlaa sen kunniaks, etta kaydaan toissa? ja kuulemma sillon on paljon alennuksia kaupoissa, mutta sopii mulle!! Lauantaina mennaan ostamaan mulle koulupuku ja jotain muitakin tarvittavia tavaroita. Ja tanaan mennaan johonkin paikkaan minka nimea en muista, mutta siella on kuulemma tosi kaunista ja samalla mennaan kuuntelemaan sen mun hostisan pianokonserttia.

Naa hostit on tosi mukavia ja toi koira on mahottoman sulonen! Talo on kiva ja uima-allaski loytyy ;D Mulla on japanilasityylinen sanky :DD haha, naatte sitte ku laitan kuvan, oisin saanu tavallisenkin, mutta toi on ihanku parisanky mutta vaan ilman sita sankya ja sopii mun huoneeseen tosi hyvin! Mulla on myos oma kylppari ;)) Mutta laitan kuvia sitte myohemmin, ku en oo viela kerenny ottaa mitaan ja jos saatas jossain vaiheessa toi mun oma koneki liitettya tahan verkkoon ni ois helpompi!

Mutta mulla on kaikki hyvin taalla, aurinko paistaa ja sita rataa. Toivottavasti myos siella on kaikki hyvin! :)

Pian, pian, pian !

Pian on lähtö käsillä ja alkaa jo jännittää, ja pikkuhiljaa sitä tässä tajuaa, että oikeesti nyt oon lähössä. Mulla on ollu tosi kiire päivä tänään ja oikeestaan vieläki ois miettimistä noitten pakkailuitten suhteen. Miten voikaa olla näin hankalaa saada koko elämä mahtumaan reiluun 20 kiloon?

Tästä ei nyt tuu pitkä, koska oikeestaan mun pitäs olla jo nukkumassa, kun 5.50 pitäs olla kentällä valmiina lähtemään. Mutta mitä nyt loppufiiliksistä sanois, niin aika sekaset on, kun koko ajan sitä vaan miettii, että onkohan nyt kaikki varmasti mukana ja mitä jos tää nyt painaaki liikaa tai mitä jos otin nyt liikaa tavaraa ja ääh!

Mutta HUOMENNA siis 7.55 lähetään seittemän muun Suomi-vaihtarin kanssa kohti Lontoota, ja siellä liitytään eurooppalaisten ryhmään ja jatketaan kohti Chicagoa, ja sen jälkeen mulla on vielä lento kohti Phoenixia!

Tässä viel muutama kuva eilisestä :)
Ja mulla tulee kaikkia hirveä ikävä! :s <3

HOSTPERHE JA KAKSI PÄIVÄÄ LÄHTÖÖN!

Tosiaan, en vieläkään voi uskoo tätä todeks!! Heräsin tänään aamulla aikasin tai no joskus ysin aikaa ja lähin shoppailee farkkuja, kun mulla oli -20% alennuskuponki farkuista H&M:ään ja halusin käyttää sen ja löytää jotkut sopivat, kivat halpisfarkut, ja niinhän mä löysin, haha ja makso VAAN 8e! :o Oikeesti, oli kyllä halvat!

Siitä menin sitten koululla taas käymään, moikkailemaan kaikkia ja hengailee, ja siinä kahentoista aikaan, ku muilla alko taas tunnit aloin olla jo niin varma, että joo, soitto tulee sitten vasta viimisillä minuuteillä keskiviikkona,kun ei vieläkään ollu kuulunu mitään. Lähettiin sitte Iinan kanssa shoppaileen takas, ku sillä oli hybäri ja pidin sille seuraa ja se mulle, ja miten mä yllätyin, kun mun puhelin soi siinä kävellessä metrolle!! Olin ihan innoissani ja olin varma, että se oli STS:ltä ja sehän oli! Olin yllätyksestä sanaton ja vaan nauroin ja hymähtelin ja iloitsin, ja en ees pysty kuvailee kaikkee sitä, miten ilonen olin, ku tän pitkän odotuksen jälkeen sain tietää! Ja oltiin just puhuttu kaikkee mahollista siitä, minne menisin, ja ARIZONA mua nyt kutsuu!




















Kaupunki on Tempe ja se on lähellä Arizonan pääkaupunkia Phoenixia. En tiedä vielä kovin paljoa, mutta perheeseen kuuluu äiti ja isä, jotka on molemmat pianisteja/muusikoita, how cool is that! ja niillä on koira! :)) Ne tykkää täsmälleen samoista asioista ku minäkin, mm. musiikista, kokkaamisesta, lukemisesta, teatterista, oopperasta, baletista, matkustelusta ja puutarhanhoidosta!

Arizonan slogan on "The Grand Canyon State" ja tää näkyy myös mun koulun nimessä, joka on siis Grand Canyon Preparatory Academy. Se vaikuttaa nettisivuilta katottuna kivalta ja varmasti viihtysältä. Se on varmaan aika pieni tai ainaskin nettisivuilla painotettiin luokkien pieniä kokoja ja sitä että kaikki tuntee kaikki, mutta se ei haittaa mua yhtään, kivempi niin! En oo niitä kunnolla vielä kerenny selailemaan enkä muutakaan kattomaan, mutta kaikki vaikuttaa tosi tosi ihanalta! Kuten sanottu, en voi uskoa todeks, että mä lähden KAHDEN päivän päästä ja että mun perhe ja alue ja kaikki vaikuttaa mahtavilta!






























Mutta, vaikka tätä lähtöö on ehtiny sulattelemaan ja odottelemaan jo vaikka kuinka kauan, ihan turhankin pitkään, tulee tää lähtö silti tosi nopeesti! En tiedä, miten ehdin tehdä kaiken ja nähdä kaikki kahden päivän aikana, mutta on nyt pakko! :) Oon niin innoissani, että en yhtään tiedä, millanen tästä tekstistä nyt tuli, mutta kyselkää niin vastailen parhaani mukaan! Hosteille laitoin heti viestiä, kun ehin koneen ääreen ja toivon, että vastauskin tulis nopsaan ni ehtis jotain kuulla ennen lähtöä vielä :) NYt vasta alan kunnolla tajuta, että parin päivän päästä oon jo toisella puolella maailmaa! Kaikki vaikuttaa mahtavalta ja toivon, että se myös on! Torstaina aamulla 5.55 pitää olla Helsinki-Vantaan lentokentällä (onneks ei oo pitkä matka!) ja Lontoon ja Chicagon kautta lennän Phoenixiin, missä perheen pitäs olla vastassa :)

Kaiken tän riemun ja onnen rinnalla mulla on samaan aikaan tosi surulliset ja haikeet fiilikset, sillä kaks päivää on oikeesti tosi vähän, enkä voi käsittää, että torstain jälkeen en nää ketään teistä ihanista kymmeneen kuukauteen! Mutta muistakaa kaikki, että pidetään yhteyttä ja ajattelen teitä, vaikkei aina pystyiskään niin usein kirjottelemaan tai mitään, mutta koetan! Love you! <3

XOXO, Julia

Ps. En tiedä noista kuvista mitään, heitin vaan jotain, mitä löysin googlaamalla, että ois mukavampi lukea :D

It's only ONE week!

En voi käsittää, että lähtöön on enää viikko! On vaan niin vaikee kuvitella lähtevänsä minnekään, kun ei vieläkään tiedä mistään mitään. Kaikki tuntuu jotenki niin epävarmalta ja epätodelliselta, enkä yhtään osaa kuvitella, että viikon päästä mä sitten istun lentokoneessa nokka kohti Amerikan mannerta. On niin hassu olo, semmonen oudon ristiriitanen. Samaa aikaa yritän selitellä itelleni kuin vaikeeta niitä isäntäperheitä on löytää ja että aina on joitakin, jotka saa ne perheet vasta ihan viimetingassa, mutta samalla mua ärsyttää ihan hirveesti tää kaikki epätietosuus ja odottaminen, joka pidentyessään tuntuu vaan hidastuvan koko ajan. En vaan olis osannu kuvitella sillon vuos sitten, että tässä mä istun läppärin ääressä yhtä tiedottomana ja toimettomana ku sillon kaikkien niitten hakupaperijuttujen täyttelyn jälkeenkin. Sitä vaan koko ajan jotenki aatteli,
että en mä ole se jolle ne tiedot tulee viimisenä, että oishan se ihan hirveetä, mutta en mä koskaan kunnolla aatellu, että mä oikeesti olisin se, yks niistä, jotka saa ne tiedot viimisenä.

Nyt mä kuiteskin istun tässä ja tiedän, että ne tulee ens viikon alussa ja voitte vaan kuvitella, kuinka odotan sitä yhtä soittoa. Oon miljoona kertaa kuvitellu päässäni sen tilanteen ja miettiny pääni puhki, miten mut muka sais yllätettyä sillä enää, ku kaikki aina sanoo, että se tieto tulee sillon, kun sitä vähiten odottaa. Jotenkin vaan aika vaikee uskoo tota, kun ootan sitä ihan koko ajan :D Mutta we will see that!

En haluu, että tästä tulee mikään valitusvirsipostaus, sillä tiiän kuinka inhottava on lukea pelkkää valitusta koko ajan, joten jätin tähän loppuun ilosimmat asiat, että jäis hyvä maku kaikille suuhun, tai ainakin mulle. En vaan oo valittajatyyppiä, ennemmin yritän ettiä kaikesta sen positiivisen puolen ja tässä odottamisessa se on ehdottomasti se, että koko mun kesä ja nää pari viikkoa on ollu ehkä ihaninpia ikinä! Oon tehny vaikka miten paljon kaikkea uutta ja nähny kaikkia ihania ja kokenu niin paljon kaikkea. Ja oon mahottoman ilonen siitä, että oon saanu viettää mun synttäreitä juhlien oikeen kunnolla, kokee Ykkösten tervetuliaisjuhlan, pukeutua toogaan, olla jatkoilla Alppipuistossa, päätyny Metro-lehteen kouluruuan odottamisen takia sen ainoan kerran kun tällä viikolla olin koulussa syömässä (haha), nähdä Toy Story 3:n Suomessa, kiertää Taiteiden yössä ja vaikka mitä muuta ihanaa! En ois kokenu noista varmasti puoliakaan, jos oisin lähteny aiemmin, ja vaikka musta on välillä tuntunu, että ois voinu jo lähtee nii on ollu ihanaa ottaa vaan rennosti ja nähdä kaikkia mahollisimman paljon. Ja nyt vihdoin, sillon viikon päästä, oon varmasti valmis lähtemään! Oon oppinu tosi paljon ittestäni pelkästään tän odottamisen kautta, joten saa nähdä mitä kaikkea vielä tuunkaan vuoden aikana oppimaan! Yks hyvä veikkaus vois olla, että ainaskin englantia! ;)




























































Love you all, Julia