että eihän mun tarvii murehtia lähdöstä tai hyvästeistä sen enempää kuin sillon viime keväänäkään. Siihenhän on vielä pitkä aika. Enhän mä edes tiedä minne mä olen menossa!
Joku kehotti mua tekemään enemmän kappaleita, että tätä olis miellyttävämpi lukea. Yleensä kappaleitten laittamisessa ei oo mulle mitään ongelmaa, aina ne on vaan tullu itestään, mutta nyt tätä tekstiä vaan vyöryy mun mielestä ihan kun tajunnanvirtana, ja on vaikea keskittyä johonkin kappaleitten laittamiseen. Haha :D Sille tiedoks myös, että musta on kiva laittaa näitä kuvia tänne väliin aina kappalejakojen kohalle niin keventää sitä lukemista, tai toivon niin :D
Käytiin eilen ostamassa lisää tuliaisia mun kysymysmerkkihostperheelle. Nyt mulla on niille kaks kirjaa Suomesta: Patun ja Tatun This is Finland ja semmonen perinteisempi kirja, jossa on kuvia ja tietoa Suomesta. Niitten lisäks oon tainnu jo mainitakin, että vien meidän koulun edellisvuotisen levyn, johon taiteilin ite kannet ja sain tossa parisen päivää sitten väsättyä Suomimusiikki-levynkin. Sitten vien tietty jotain maistiaisia Fazerin sinistä, salmiakkia ja tommosta, ja varmaan sitten jotain Marimekko tai/ja Muumia riippuen vähän siitä kysymysmerkkiperheen sisällöstä sitten ;D On vaan jotenkin vaikea miettiä tai ostaa tuliaisia joillekin, joita ei tiedä, kun haluaisin viedä jokaselle perheenjäsenelle jotain ns. omaa ja on vähän hankalaa hankkia niitä, kun ei tiedä, millanen perhe sieltä on tulossa.
Viimesessä STS:ltä tullussa s-postissa oli, että ne pyrkii välttämään äkkilähtöjä. Toivon kanssa niin, koska en yhtään tiedä mitä tekisin jos nyt huomenna saisin tietää, että parin päivän päästä lähen. Toisaalta kun sitä tarkemmin sitten mietin, niin enpä tiiä onko sillä paljoa väliä, kun joka tapauksessa lähen jossain vaiheessa, ja jos aina vaan aattelisin, että mulla on kaikki kesken, eihän mun lähdöstä tulis yhtään mitään. Mutta sen nyt tiedän aika varmasti, että en ennen ensi viikon perjantaita tuu lähtemään, kun sillon on viimenen valmennuskurssilaisten lähtö ja ne on nyt etusijalla näissä perhejutuissa, että mahollisimman moni niistä sinne ilmottautuneista sais perheen ja tiedot nyt ja pääsis sinne. Mutta se on nyt ehkä ihan hyväkin niin jää mulla vielä aikaa tavata kavereita, miettiä ja pohtia ja nauttia Suomen antimista.
Kaikesta huolimatta mulla on ihan älyttömän hyvä fiilis nyt lähdön suhteen! Tiedän, että mulla tulee ikävä ja lähtö voi tulla nopeellakin varotusajalla, mutta oon edelleen kuitenkin sitä mieltä, että moni asia riippuu paljolti ihan omasta asenteesta. Sikspä yritänki pitää hymyn huulilla (vaikka se nyt mulle harvoin tuottaa ongelmia ;D) ja mielen avoinna! Lopuks laitetaanhan kaikki sitten peukut ja varpaatkin pystyyn, että mulle ja muillekin löydettäs kivat ja hyvät perheet mahollisimman nopeesti niin loppus tää mahottoman pitkä odotus/jännitys ja yllätys paljastuis! Eipä oo enää kuulkaas kauaa kun tämä tyttö lähtee kohti Jenkkilää! Sitä odotellessa :)
